Maailman pisimmät musavideokuvaukset?

Kun tätä musavideota ruvettiin tekemään, bändin nimi oli Royal Lips, videobiisi oli Reflection, bändissä soitti 4 tyyppiä ja suunnitelma oli saada video valmiiksi parissa kuukaudessa laulajan opinnäytetyötä varten. Ja oli helmikuu 2012.
Bändin nimi on edelleen Royal Lips, mutta aika pitkälti kaikki muu onkin sitten mennyt matkalla uusiksi. Ja nyt on huhtikuu 2016. 

Kyseessä on siis kuopiolainen bändi jonka touhuja oon fanitellu bändin alkuajoista asti ja ensimmäinen kunnon musavideo minkä oon ikinä tehny olikin bändin eka video Mary has to die. Jossain välissä kerkesin soittaa bändissä pari-kolme keikkaakin keikkabasistin roolissa, mutta kroonisen aikapulan takia soittohommat kuitenkin jäi noihin muutamaan keikkaan. Vähän aikaa tuon ensimmäisen videon jälkeen ruvettiin bändin voimakaksikko-pariskunta Tomi & Annan kanssa suunnittelemaan seuraavaa videota, mutta ei vielä ihan arvattu miten monella tavalla suunnitelmat onnistuttaisiin kusemaan.

Ensimmäiset kuvaukset kuvattiin 2012 kevättalvella kallaveden jäällä. Oli kylmä. Vähän myöhemmin samana kevättalvena koitti se hetki kun allekirjoittanut oppi varmuuskopioinnin merkityksen kantapään kautta. Jossain vaiheessa silloisen työpaikan nurkassa pyörivästä palvelimesta leuhahti yhden kovalevyn lukupää tuhannen muruiksi ja varaosaakaan ei löytynyt mistään vaikka alan parhaat niitä koitti metsästää. Sinne hävis mm kaikki tätä projektia varten kuvatut shotit. Nämä muutamat Dropboxiin jääneet ruudunkaappaukset taitaa olla ainut asia mitä tuosta kuvaussessiosta jäi käteen:

Järvestäkin oli välissä kerennyt jo jäät hävitä, joten uusiksikaan ei heti päästäisi kuvaamaan. Sittemmin olen tutustunut mm. aiheeseen nimeltä RAID  (ei se leffa, eikä se hyttysmyrkky). No jossain vaiheessa sitten bändin kiipparisti Markku The Mystery Tiger joutui työelämän kiireitten takia jäämään pois bändistä, joten ei noita jäätikkömatskuja sitten oikeestaan ois voitu käyttääkään. No ainakaan kaikkia.

Käsikirjoitus oli alunperinkin bändiläisten käsialaa ja jossain vaiheessa biisin vaihduttua Reflectionista Serene Calmidityksi, muutettiin käsikirjoituksen jäätikkökohtaukset metsä-/rantakohtauksiksi. Sekä jäällä että uudessa metsäversiossa referensseinä käytettiin mm. Kalevalasta tuttua Lemminkäisen äiti -teosta ja varsinkin tähän lopulliseen versioon saatiin se kyllä aika hyvin coveroitua. Joku on jopa kertonut bonganneensa idean videosta. Myös Twin Peaks -viittauksia videosta löytyy paljon – tosin niitä piti bändiläisten aktiivifaneina vähän avata meikäläiselle kun ite en ikinä oo ko. sarjaan sukeltanu kunnolla sisälle.

Alunperin deadlineksi oli sidottu laulaja-Annan valmistuminen, koska videon vaatetus oli tarkoitus toimia Annan opinnäytetyönä. Pakko vielä nostaa hattua Annan tekemisille, ihan vimosen päälle kledjut koko porukalle. Loppujen lopuksi opinnäytetyössä Käytettiin Laakson Markuksen ottamia promokuvaa kun videon valmistuminen vielä antoi odottaa itseään.

Jossain vaiheessa projektia tuli vähän lisää viivästystä sekä videon että vaatettajan valmistumiseen, kun 3/3 bändin jäljellä olevista jäsenistä sai perheenlisäystä. Ymmärrettävistä syistä videoasiat siirtyivät vähäksi aikaa tärkeämpien tieltä, mutta viime syksynä saatiin taas aikaiseksi aloittaa kuvaukset. Ensimmäisiä soittokuvia lokakuussa kuvatessa arvelin, että video saataisiin uunista ulos viimeistään marraskuussa, mutta yhteisten aikataulujen sovittelun vaikeus tällaisessa harrastusprojekteissa pääsi yllättämään useammin kuin kerran. Taas.  Välillä käytiin Ravintola Tähden lavalla kuvaamassa Black Lodge -shotteja ja viimeisenä kuvatut metsä- ja rantakuvat taidettiin saada purkkiin about viikkoa ennen kun lumet satoivat maahan. No, kohtahan tuota lunta ei taas maassa ole, eli editointikin taisi ottaa oman aikansa. Ollaan Tuomon kanssa pikkuhiljaa uitettu DaVincin Resolve osaksi Premiere/AfterEffects -pohjaista työnkulkua ja tämä projekti toimi aika hyvänä kouluna mitä tällä kombolla voi ja mitä ei voi tehdä. Esimerkiksi todettiin, että Multicam-timelinea ei saa exportattua Premierestä Resolveen ja sama pätee useimmissa tapauksissa myös After Effects -projekteihin. Lopputuloksena aika paljon lisää käsityötä ja uusintahommia, mutta oppimisen takiahan näitä tehdään. Ja aika paljon muutakin tässä tuli opittua. Esim. se, että nuo meidän loistavat Aputuren LS1 -valot ovat akkukäyttöisinä mitä parhaimmat metsäkuvauksissa (valoakin riittää), mutta pitkään sisätiloissa soittokuvia kuvatessa kannattaa nähdä jatkoroikan vetämisen vaiva, koska valo ei akun hyytyessä sammu naps, vaan feidautuu niin hitaasti että valon muuttumisen tajuaa vasta liian myöhään. Mutta niinkun tästä kännykkäklipistä näkee, niin aika hyvin tulee metsään valoa näillä:

Mukava ja opettavainen projekti kaikenkaikkiaan. Ja pitkä. Mutta vaikka tämän parissa tuli vietettyä pitkiä iltoja niin kuvatessa kun editoidessakin, niin keskimäärin kuitenkin ihan tosi hauskaa oli tehdessä. Ja kun aina välillä jotain menee jokatapauksessa pieleen, niin pitää vaan koittaa ottaa niistä opiksi ja kääntää ne sitäkautta positiiviseksi.

Kiitokset vielä koko tekijäporukalle ja varsinkin bändiläisille. Musavideon onnistumisessa on aina tosi paljon merkitystä sillä miten luontevasti bändi osaa kameran edessä olla, ja Royal Lipsin kohdalla homma toimii erittäin luontevasti sekä soittokuvissa, että näytellyissä osuuksissa. Ja pakko myöntää, kyllä on kaikki tykätty lopputuloksestakin:

antti karppinen